Verenpainevaikutukset - Liikunta, verenpainelääkitys ja niiden yhdistelmä

Verenpainevaikutukset - Liikunta, verenpainelääkitys ja niiden yhdistelmä

Liikunta ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen ovat tärkeitä elintapoihin liittyviä muutoksia kohonneen verenpaineen eli hypertension hoidossa. Eurooppalaisten suositusten mukaan terveelliset elämäntavat, liikunta mukaan lukien, ovat tehokas muoto viivästyttämään tai ehkäisemään verenpainelääkityksen tarvetta ensimmäisen asteen hypertensiossa, jossa systolinen verenpaine on 140-159 mmHg ja/tai diastolinen verenpaine 90-99 mmHg (Noone ym. 2019).

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa havaittiin, että hieman yli puolella hypertensiivisistä suomalaisista on käytössään verenpainelääkitys, mutta lääkityistä miehistä 43 % ja naisista 42 % on hoitotasapainossa. Tutkimuksen mukaan aikuisikäisistä suomalaisista noin 70 % harrastaa vapaa-ajan liikuntaa ja heistä noin 50 % ei saavuta kohonneen verenpaineen kannalta riittävää kestävyysliikunnan määrää. (Koponen ym. 2018)

Laskeeko liikunnan ja verenpainelääkityksen yhdistelmä kohonnutta verenpainetta enemmän verrattuna pelkkään liikuntaan tai verenpainelääkitykseen? Tässä artikkelissa paneudutaan liikunnan, lääkehoidon sekä niiden yhdistelmän verenpainevaikutuksiin henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine.

Liikunnan, lääkehoidon ja niiden yhdistelmän vaikutukset kohonneeseen verenpaineeseen

Viime vuosina on toteutettu useampi verkostometa-analyysi liikunnan ja lääkehoidon vaikuttavuudesta kohonneen verenpaineen hoidossa. Naci ym. (2019) havaitsivat, että liikunnan ja lääkehoidon systolista verenpainetta laskeva vaikutus ei juurikaan eronnut hypertensiivisillä ihmisillä. Noone ym. (2020) havaitsivat tutkimuksessaan, että tietyt yhdistelmälääkitykset ovat tehokkaampia laskemaan verenpainetta kuin liikunta yksinään. Tutkimuksessa otettiin kuitenkin kantaa olemassa olevien liikuntainterventiotutkimusten määrän vähyyteen suhteessa lääketutkimuksiin. 

Pescatello ym. (2021) tutkivat verkostometa-analyysissään liikunnan ja lääkehoidon yhdistelmän vaikutusta kohonneeseen verenpaineeseen verrattuna pelkkään lääkehoitoon tai liikuntaan. Meta-analyysiin valikoitui yhteensä 12 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joista 7:ssä oli raportoitu hoitomuotojen akuuttivasteita ja 5 tutkimusta raportoi hoitomuotojen pitkäaikaisvasteita. Suurimmassa osassa meta-analyysiin valikoituneista tutkimuksista (83 %) liikunta oli kestävyysliikuntaa. Taulukossa 1 on esitetty liikunnan, lääkehoidon sekä liikunnan ja lääkehoidon yhdistelmän vaikutuksia kohonneeseen verenpaineeseen verrattuna kontrolliryhmiin. Taulukossa 2 on vertailtu liikunnan ja lääkehoidon yhdistelmän verenpainevaikutusta kohonneeseen verenpaineeseen verrattuna pelkkään liikuntaan tai lääkehoitoon (positiiviset arvot hoitomuotojen välisessä vertailussa kuvaavat yhdistelmähoidon parempaa vaikutusta verrattuna yksittäiseen hoitomuotoon).

Taulukko 1. Liikunnan, lääkehoidon sekä yhdistelmähoidon vaikutus kohonneeseen verenpaineeseen verrattuna kontrolliryhmiin (nettoero, mukailtu Pescatello ym. 2021)

n = tutkittavien määrä, mmHg = elohopeamillimetri, ± = keskivirhe, p = p-arvo

Taulukko 2. Yhdistelmähoidon vaikutus kohonneeseen verenpaineeseen verrattuna pelkkään liikuntaan tai lääkehoitoon (nettoero, mukailtu Pescatello ym. 2021)

n = tutkittavien määrä, mmHg = elohopeamillimetri, ± = keskivirhe, p = p-arvo

Meta-analyysin mukaan liikunnan ja lääkehoidon yhdistelmä laski keskimäärin systolista verenpainetta 6 mmHg enemmän kuin pelkkä lääkehoito. Yhdistelmähoidon verenpainevaikutus korostui erityisesti hoidon akuuttivasteissa. Pelkkään liikuntaan verrattuna yhdistelmähoito näyttäisi olevan samantasoista sekä systolisen että diastolisen verenpaineen suhteen, mutta tutkimusryhmä teki huomion, että yhdistelmähoito näyttäytyi hieman tehokkaampana myös tässä vertailussa laskemaan systolista verenpainetta akuutisti. Puhuttaessa kohonnutta verenpainetta laskevista vaikutuksista yhdistelmähoito ei ole osiensa summa, mutta hieman lisähyötyä näiden yhdistelmällä voidaan olettaa saavutettavan. (Pescatello ym. 2021)

Yhteenveto

Huolimatta lääkehoidon tehokkuudesta kohonneen verenpaineen hoidossa, alle puolella lääkityistä verenpaine on hoitotasapainossa. Lääkehoidon tarve määräytyy kohonneen verenpaineen tason mukaan ja mikäli elintapamuutoksilla ei päästä seurannassa hoitotavoitteeseen. Suosituksissa ensimmäisen asteen hypertension ensisijainen hoitokeino on elintapamuutokset, joilla voidaankin pitkittää tai jopa ennaltaehkäistä lääkehoidon tarvetta.

Lääkehoito ja liikunta yksinään on todettu monissa yhteyksissä vaikuttaviksi hoitokeinoiksi kohonneeseen verenpaineeseen. Liikuntainterventiotutkimusten määrä kohonneen verenpaineen hoitokeinona näyttelee tällä hetkellä vain pientä osuutta lääketutkimuksen määrästä, joten lisää tutkimusnäyttöä liikunnan vaikutuksista ja annostelusta kohonneen verenpaineen hoidossa kaivataan. Tällä hetkellä liikunnan ja lääkehoidon yhdistelmä osoittautuu tehokkaaksi kohonneen verenpaineen hoidossa, mutta yhdistelmävaikutus ei toimi summaperiaatteella. Yksinään liikunta- ja lääkeinterventioihin verrattuna voidaan yhdistelmähoidolla kuitenkin odottaa saatavan lisähyötyä verenpainetason laskemiseen.

‍Lähteet

_{Koponen, P.,  Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. & Koskinen, S. (2018). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/136223}  

_{Naci, H., Salcher-Konrad, M., Dias, S., Blum, M. R., Sahoo, S. A., Nunan, D., & Ioannidis, J. (2019). How does exercise treatment compare with antihypertensive medications? A network meta-analysis of 391 randomised controlled trials assessing exercise and medication effects on systolic blood pressure. British journal of sports medicine, 53(14), 859–869. https://doi.org/10.1136/bjsports-2018-099921}

_{Noone, C., Leahy, J., Morrissey, E. C., Newell, J., Newell, M., Dwyer, C. P., Murphy, J., Doyle, F., Murphy, A. W., & Molloy, G. J. (2020). Comparative efficacy of exercise and anti-hypertensive pharmacological interventions in reducing blood pressure in people with hypertension: A network meta-analysis. European journal of preventive cardiology, 27(3), 247–255. https://doi.org/10.1177/2047487319879786}

_{Pescatello, L. S., Wu, Y., Gao, S., Livingston, J., Sheppard, B. B., & Chen, M. H. (2021). Do the combined blood pressure effects of exercise and antihypertensive medications add up to the sum of their parts? A systematic meta-review. BMJ open sport & exercise medicine, 7(1), e000895. https://doi.org/10.1136/bmjsem-2020-000895}